Pitää saada jouluvalot pikkukirjastoon. Ihan pakko. Ei voi mitään. Okei, Clash Olhlssonista löytyi pieni paristokäyttöinen valosarja jossa oli vielä pienempiä pahvitähtiä. Näitä hiukan muuttamalla syntyi hieno valaistus. Riittävän hieno.
Author: Assari
Tulkoon valkeus, eli kuinka sähköistin Pikkukirjaston
Alkaa olla syksy ja illat pimenevät. Lisäksi ilman kosteus nousee iltaisin ja kasvattaa riskiä kirjojen kostumiselle. Itse kirjastohan on kestänyt hyvin koko kesän sateet, joten niitä ei tarvitse pelätä. Mietin tätä ilmankosteuden aiheuttamaa riskiä, pieni lämmitin olisi kätevä. Lopulta sain älynväläyksen, asentamalla pienen led-valaisimen kirjaston sisälle lämmittää se sisäpuolelta ja kosteuden tiivistyminen ei ole niin todennäköistä. Näin siis teoriassa, idea on sama kuin talojen lämmittämisessä.
Tuumasta toimeen. Koska sähköjen vetäminen tätä tarkoitusta varten olisi yliampumista päädyin tilaamaan ebaystä aurinkokennovalaisimen. Kesti hetken löytää sellainen jossa aurinkokenno ja valaisin ovat eri yksiköissä, mutta lopulta soppeli löytyi. Tähän tarkoitukseen tarvitaan aika järeä valaisin, joten päädyin metallirunkoiseen. Metallirungossa on sekin hyvä puoli, että se tasaa lämpenemistä. Kun valaisin lopulta tuli päädyin tekemään 3d-tulostetun tuen aurinkokennolle.
Ja sitten asennus.
Homma oli lopulta aika helppo ja lopputuloksena Rouvalla on kirjasto, jossa on lämmitys & valaistus.
3d-tulostetut Kirjastokyltit
Tässä on sitten jotain vähän erikoisempaa. Halusin kyltit jotka olisivat ainakin vähän edes messinkisen kyltin näköisiä. Ne vaan on vähän kalliita joten käytetään 10x kalliimpaa 3d-tulostinta ohjelmistoineen (Rouvan mielipidettä ei tästä kannata kysyä). Homma alkaa 3d-mallinnuksella. Ja sen jälkeen tulostamisella. Sitten vain ruuveilla kiinni.
Okei, tuo ei muistuta messinkiä ollenkaan. Käytin tulostusmateriaalia jonka rullassa sanotaan, että se on kullanväristä. Ehkä tämä täyttää Rouvan vaativan maun.
Ja kohti kattoa
Katoksi halusin perinteisen huopakaton. Mutta koska tässä mittakaavassa ei ole valitettavasti valmiita kattotarpeita, on tehtävä niitä. Nämä syntyivät helposti mökin vajan katon ylijäämäpaloista. Osuus alkoi laittamalla aluskate (mökin ylijäämää tämäkin) ja sen jälkeen tippalistat. Sitten vaan kerros kerrallaan kattopahvia. Ja lopuksi nurkkalistat.
Oikeasti tuon kattohuovan leikkaaminen on tuskaista hommaa. Kunnes keksin käyttää halpoja Honkkari-peltisaksia. Niillä homma toimii. Onpahan ehkä keljuin osa koko prosessia. Muuten katon teko oli helppoa kuin heinänteko.
Listat olivat tavallista alumiiniprofiilia, maalattuna mustaksi Miranolilla.
Ja loppukiri häämöttää…
Ja tämäkin projekti (siis rakentaminen) alkaa lähestyä valmista. Vielä on joukko tehtäviä tekemättä:
- Pintamaalaus (keltainen maali loppui, Rouvan haluaa keltaista, se on sitten keltaista)
- Katon kiinnitys
- Huopakatto
- Oven lasittaminen
- Oven kiinnitys
Jotain sentään ehdin tehdä tänään, katon alapuolinen maalaus, valkoinen rungon yläosan maalaus, kiinnitystuen leikkaus & petsaus, katon reunapeltien (tässä tapauksessa alumiiniprofiili) leikkaus ja maalaus. Ja tietty tapetointi. Mitä olisi kirjasto ilman tapettiseiniä?
Jalusta…
Joo. Jossain vaiheessa kirjastoprojekti tarvitsee saattaa maan kanssa yhteyteen. Siis se tarvitsee jonkinlaisen jalustan tai jotain joka pitää sen maasta irti. Ei se vain käy että kirjasto leijuisi ilmassa. Se kun ei yksinkertaisesti onnistu. Jalusta on oikeastaan aika vaikea juttu, ihan sen takia että tämä on aika painava rakenne.
Päädyin perinteiseen 1m korkeaan kestopuusta tehtyyn kotelorakenteeseen. Tässä tapauksessa 4kpl 28x98x1000 (tai jotain sinnepäin) lautaan jotka kasataan koteloksi. Toki muukin olisi käynyt, mutta kotelorakenteet on vaan aika hienoja. Jotta valussa ei tarvitse tehdä vaikeaa tuentaa tein valuvaihetta varten muutamasta ylimääräisestä pätkästä dummyn, se pitää raudat muodossa ilman että painaisi paljon.
Pystytys onnistuu parhaiten kaivamalla kuoppa ja valamalla se täyteen betonia (S100). Jotta jalusta pysyisi kiinni betonissa tarvitaan raudat. Kun en muuta siroa keksinyt otin Bauhausin aitta-saranoiden oveen tulevia osia (400mm) ja taivutin niitä n. 90 astetta. Ja mökiltä löytynyt muutamat joutilaat raudoitusteräkset sidoin kiinni rautalangalla. Ei kovin hieno, mutta tehnee tehtävänsä.
Sitten valamaan. Homma on suoraviivainen, mutta jätin kotelorakenteen keskelle vielä pätkän paksumpaa puutarhaletkua. Jos joskus tulee tarve sähköistää kirjasto voidaan sitä kautta vetää johdot. Mitäpä olisi kirjasto ilman sähköjä?
Toi rakenne on vähän turhankin perusteellinen, mutta sen pitää kestää tuulia ja tuiskuja. Sekä Rouva järjestelemässä kirjoja.
Ja pohjamaalia pintaan…
Ennen pohjamaalausta piti vielä kasata katto. Yksinkertaisesti teipillä paikalleen ja ruuvit kiinni. Ei vielä runkoon, koska pohjamaalaus on parempi jos se on koko rakenteen ympäri. Sitten vaan maalaamaan. Se vaan ei ole mukavaa puuhaa. Monta hienoa projektia on mennyt huonoksi maalaamalla, pitäisi varmaan mennä maalauskouluun.
Kokooonpano…
Yön odottelun jälkeen on aika ryhtyä kokoonpanoon. Ja sen jälkeen homma eteneekin jo vauhdilla. Päädyin liittämään osat toisiinsa Cascolin puutarhahuonekaluliimalla. Tämähän on vähän niinkuin puutarhahuonekalu.
Aluksi pohjaan muutama rima jotta mahdollisen vesivahingon vaikutus tulisi minimoitua. Ja sen jälkeen takaseina kiinni liimalla ja ruuveilla. Sitten päätyseinä. Ja sen jälkeen etuoven kimppuun. Kehyksen osat leikkasin jälleen vanerista ja se kokosin suoran vanerinpalan päällä. Välissä muoviakelmua.
Pintakäsittely alkaa petsaamalla puutarhahuonekalun käsittelyyn tarkoitetulla ruskealla Valtilla.
Ja sitten saha soimaan…
Ryhdyin rakennuspuuhiin kotona Espoossa. Joten ihan kaikki hienot työkalut eivät ole käytössä. Aluksi leikkasin vanerista osat pistosahalla. Ja koska pistosahan jälki on … sellaista kuin pistosahasta tulee päädyin viimeistelemään nauhahiomakoneella.
Suunnilleen tunnin sahaamisen jälkeen osat ovat valmiin ja ne voidaan mallata kokoon maalarinteipillä.