Pikkukirjaston talvi

Elokuussa mies sähköisti pikkukirjaston ajatuksella, että näin saamme kirjat pysymään hyvinä pidemmälle syksyyn ja pidettyä pikkukirjaston auki.   Suunnittelimme ottavamme kirjat sisään talveksi lokakuun tietämillä. Kuitenkin viivyttelimme asian kanssa, koska talvellakin tuntui olevan kävijöitä ja kirjatkin pysyivät kuivina, joten kirjasto on pysynyt edelleen auki.  Nyt saimme myös sydäntälämmittävän joulutervehdyksen (kuva 1) .  Isokiitos! Kirjasto elää käyttäjien toimesta, meidän kyläläisten.  Itsellenikin valitsin muutaman kirjan uusista saapuneista luettavaksi (kuva 2). Pikkukirjasto pysyy auki niin pitkälle talveen kuin vaan säät ja olosuhteet sallivat, toistaiseksi näyttää hyvälle. Alla myös muutama huurteinen kuva pikkukirjastosta ja sen ympäristöstä. Hyvää joulunodotusta kaikille!

Pikkukirjasto ruukkikylässä

Mathildedalista löydät paljon kaunista katsottavaa.

  • Suomen pisin tammikuja kulkee kylän halki rantaan saakka.
  • Vanhat ruukkirakennukset vesipyörineen ja löytyypä jopa rakennuksen sisällä virtaava purokin.
  • Jos sinulla on nälkä tai kahvihammasta kolottaa, löydät erilaisia viihtyisiä paikkoja nauttia syötävää ja juotavaa.
  • Halutessasi voit tutustua alueeseen vuokrapyörällä, joka on tottakai tyyliin sopiva.
  • Uuteen tyylikkääseen marinaan voit pistäytyä myös veneellä, vierasvenepaikkoja riittää hyvin.
  • Kylältä voit ostaa kylän omia tuotteita mm. hunajaa, alpakkatuotteita, leipää ja olutta.
  • Alpakoita voit myös käydä silittelemässä.

Också på Svenska

Tänään pikkukirjastossa oli ruotsinkielinen kirja. Mukavaa, kaikenkieliset kirjat ovat tervetulleita. Itse luen kouluruotsillani Camilla Läckbergin kirjoja, hyvin sujuu.

Uusi ruotsinkielinen kirja on Margit Palmaerin Ängeln i Menton. Vaikuttaa takakannen perusteella surullisellekin kirjalle, tulee itselle lukuun ehkä vähän myöhemmin. Muut uudet kirjat olivat Franz Kafkan Kirjeitä Milenalle ja Jenny Dahlbergin Sopivasti lihava.

Mukava, että valikoima on erilaista ja vaihtelevaa. Siitä on hyvä löytää itsekunkin luettavaa, vaikka kirjojen lukumäärähän on pieni.  Hyvin ovatkin kirjat kiertäneet. Tervetuloa taas!

Kukkia ja twitteriä

Parin päivän aikana ei ole suuria pikkukirjastossa tapahtunut: yksi lastenkirja palannut kierrosta ja Roope-Sedän taskukirja lähtenyt luettavaksi. Mutta tänään tapahtui suuria ulkopuolella.

Kesän sateet tappoivat keväällä istutetun orvokin, niin oli aika tehdä uusi koristeluistutus. Mies korjasi jopa kottikärryn, niin ei tarvinnut selkä vääränä raahata tarveaineita kirjastolle, vaan sai ne helposti kärrättyä paikalle. Nyt on somasti krysanteemi ja värinokkonen aseteltu piristämään sekä ohikulkijoita että kirjastolle piipahtajia.

Tein pikkukirjastolle oman twittertilin (RouvanPikkukirjasto@RouvanP), jonne twiittailen pikku-uutisia niin pikkukirjastosta kuin muutakin kirjastoihin tai lukemiseen liittyvää. Sitä voi myös käydä katsomassa.

Säät vaihtelee, lukea voi säähän ja mielentilaan sopivaa kirjallisuutta. Löysinkin twitteristä monta mielenkiintoista tiliä, joita seuraamalla saa hyviä vinkkejä omaankin lukulistaan. Itselleni kolahti ainakin Sari Vuoriston Säätiedoitus merenkulkijoille (Amman lukuhetki@Ammanlukuhetki) ja Jane Mendelsohnin Minä olin Amelia Earhart, jossa kerrotaan yksi mahdollisuus, mitä tapahtui lentokoneen katoamisen jälkeen (Niina Tolonen@NeriumBlack). Menivät molemmat löydettävä ja luettava -listalleni.

 

Pikkukirjastossa kuhisee

Olimme pariviikkoa reissussa, emmekä ole olleet huolehtimassa pikkukirjastosta.  Mutta ei hätää, kirjoja tulee ja kirjoja menee, ihan niinkuin on tarkoituskin.  Itsellä oli Nizzanmatkalla mukana pikkukirjastosta lainattu Andaluusialainen ystävä. Se on nyt palautunut kiertoon. Oli hyvä kirja, täytynee jostain kaivaa jatko-osakin luettavaksi.  Mahtaisiko ilmestyä pikkukirjastoon?

Ainut, joka ei kestänyt muutamaan viikkoa ilman huolehtimista, oli orvokki, joka oli laitettu ilahduttamaan kirjastolla kävijöitä sekä ohikulkijoita.  Orvokit olivat tukehtuneet liikaan veteen purkissa, pohjasta puuttui reiät veden poistamiseksi.  Asia täytyy korjata.

Mökkielämä ei ole pelkää lukemista eikä edes suppaamista vaan myös työntekoa.  Nukkuaitta kaipaa uutta maalia, ja se projekti on nyt aloitettu. Onneksi on aikaa myös lukemiselle.

Uudet kirjat

Marianne Cederwall: Ajattelen sinua kuolemaasi saakka, Pauliina Susi: Nostalgia, Mauri Sariola: Viiman pitkä siima, Alastair MacNeill: Salamurhaajien aika, Leena Laulajainen: Tulen ja jään saari.

 

Juhannus Matildassa

Mathildedalin kylä Perniössä, Salossa on pieni, idyllinen kylä, jossa talviaikaan ei ole kovin montaa asukasta.  Kesällä kylä herää eloon, ja juhannus on sesongin huippuaikaa.  Niin myös tänä juhannuksena.  Kylällä kulki paljon väkeä ja autoja koko juhannusviikonlopun ajan.  Vesillä oli myös ihmisiä, Matildanjärven leiripaikat ja polut olivat valloitettu iloisten kesänviettäjien toimesta.  Juhannusaattona Marinan alueen täyttivät kaikenikäiset ihmiset, ja koirat myös,  juhlat ja kokko olikin komeat.

Pikkukirjastoon oli tullut kaksi uutta kirjaa sitten viime näkemän: Taavi Soininvaaran Toinen peto ja Natasa Dragnicin Kanssasi aina.  Taattua kesä- ja lomalukemista.

Jos kylä herää eloon juhannuksena, niin myös luonto on kukkeimmillaan pienine yksityiskohtineen.

Sadepäiviksi lapsille

Sateita ollut ja sateita luvassa, joten pikkukirjaston valikoimaan lisätty erityisesti nuorelle väelle muutama lukutekeminen: kaksi Roope-setä -lehteä ja Astrid Lindgrenin Taina Tomera, joka on suunnattu  juuri lukemaan oppineille, lisäksi löytyy rottamainen tarina: Väinö ja rotta kultajahdissa.

 

Sadepäivinä voi myös vaikka leipoa piirakkaa.  Sain alkuviikosta työkaverilta tuoreita raparperejä ja löysin verkosta perinteisen reseptin.  Todella hyvä raparperipiirakka tuli, kerma tekee pohjan meheväksi.

 

Pikkukirjastossa tapahtuu

Kävin katsomassa mitä pikkukirjastolle kuuluu, ja siellähän oli ollut ihan vilskettä.  Tapasin samalla naapurin, joka kertoi sekä tuoneensa että ottaneensa kirjan.  Mainiota, kylältä paljastuu kirjanystäviä enemmän ja enemmän.  Hän myös kertoi nähneensä muitakin iloisia kirjanmukaansanappaajia, voi kuinka mukavaa.  Ja toden totta, useampi kirja oli lähtenyt eteenpäin.

Ja pari uuttakin oli tullut: Jack Higginsin Soolo ja Jhumpa Lahirin Tämä siunattu koti.  Ilosena taas pääsin itsekin valitsemaan lukemista: tällä kertaa mukaan tarttui jälkimmäinen.

Aloitinkin kirjan lukemisen saman tien.  Kirjassa on yhdeksän kertomusta, ja takakansi kertoo niiden liittyvän tavalla tai toisella Intiaan.  Minusta on mukava lukea muista, jopa eksoottisista maista, joten valintani ei ole yllättävä.  Ensimmäinen tarina on nimeltään Väliaikainen järjestely ja tapahtumapaikkana talvinen Boston.  Tarina kertoo nuorta paria kohdanneesta tragediasta, varsin koukuttavasti kerrottu, selviää varmasti jo tänään miten heille käy.

Lisäsin valikoimaan tänään pari kirjaa: Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie ja Sophie Kinsella Himosoppaajan salaiset unelmat, osa sarjaa, joka viihteen lisäksi toimii opettavaisena tarinana tyyliin “älä toimi näin” :).

Näkyvillä paikallisessa mediassa

Pikkukirjaston avajaisviikonloppuna puoliso otti muutaman kivan kuvan Rouvan pikkukirjastosta, joista yhden lähetin Perniönseudun lehteen Lukijan kuva -palstalle, ja siellähän se julkaistiin mukavan tekstin kanssa.  Tällä viikolla ilmestyi Eteläisen Salon kesälehti Tortone (käpy Perniön murteella), jonne kuva päätyi Kesäkirja kiertää -jutun yhteyteen.  Jutussa kerrotaan muutamasta alueella olevasta Ota kirja, tuo kirja -kirjastopisteestä.

Tortone 2016